Nyt meni hermo. Aaargh.

Päivä alkoi kyllä hienosti. Mutta sitten. Yksi lapsi nukahtaa, toiset huutaa. Vien loput lapset nukkumaan, ensimmäinen herää. Saan muut lapset nukkumaan, mutta en sitä ensimmäistä, joka nukkui aivan liian vähän. Muistan, että aamupäivän tiskit on edelleen tiskaamatta, sillä kaikki aika on menny nukuttamiseen. Ja uutta tiskiä tulee, kun välipalan aika koittaa. Mutta kaikki nukkuu, paitsi tuo yksi, joten välipala on sitten herraties millon. Saakeli.

Kaiken lisäksi huomaan, että verhot, jotka meinasin tilata, ovat hävinneet tilaussivulta jonnekin. Ilmeisesti ovat loppuneet. Ja niin kun minä olen käyttänyt aikaa ja vaivaa niiden valitsemiseen, niin nyt niitä ei enää ole. Että!

Sitten olen yrittänyt opetella käyttämään Facebookin uutta mallia, mutta mulla menee hermo sen kanssa ihan täysin. Mä en saa mun profiilisivua mieleisen näköiseksi. Kyllä, pienet on murheet.

Lisäksi täällä alkaa olemaan tahmeaa, joka ärsyttää ihan saamaristi.

Arvatkaa, huvittaako mua lähteä pihalle noiden muksujen kanssa, kun siellä on märkää??! Se on pojat kuravaatekeli, saakeli. Ja mistä vetoa: heti kun olen saanu kaikki puettua ja roudattua pihalle, tuo yksi (siis kaikista pienin, joka täytyy pukea kokonaan itse, sillä se ei vielä osaa) paskantaa samantien. Ja koko konkkaronkka sisälle, yheltä vaatteet pois ja pyllyn pesulle. Hyvällä tuurilla tuo toiseksi nuorin alkaa riisumaan vaatteita pois, vaikka sille infotaan useaan otteeseen, että ei tarvitse riisua. AAAAAAARGH!

Eli hermot sanoo PING!