Huomenna ois työhaastattelu. Elämäni ensimmäinen kunnollinen työhaastattelu. Ihan vähän vain jännittää. Ei kyllä yhtään tiedä, mitä siellä kysytään, ei voi mitenkään valmistautua. Huihui.

Tänään taas jäi hieman paha mieli. Selvisi nimittäin, että perhe, jossa olen töissä, eivät välttämättä ihan heti saa minun tilalleni hoitajaa, jos lopetan työt. Toki mun pitää ajatella itteäni ja tulevaisuuttani, että en jämähdä ihan paikalleni. Mutta silti tänään jäi vähän semmonen fiilis, että anteeksi kun haluan jotain muuta elämääni. Mutta eipä se ole vielä varmaa, että saanko töitä vai en. Huoh.