Eilen juhlittiin Anskun läksiäisiä. Vaikka en mä kyllä ymmärrä, mitä juhlimista siinä on. En minä ainakaan halua, että se sinne lähtee. Ihan on käyny mielessä, että miten mä pärjään puol vuotta ilman sitä. Ansku on ainut ihminen mun elämässä, joka pitää mut järjissäni.

Mutta. Sinne Norjaan se nyt lähtee. Hyvää matkaa!

"Tiesithän sinä sen, että sinusta kovasti iloitsen
ja että olet minulle tärkeä ihminen.
Tiedätkö myöskin sen, että usein sinua lämmöllä ajattelen
ja yhteisiä hetkiämme muistelen.
Arvaat kai sinä sen, että koskaan sinua unhoita en,
sinä ystävä kultainen."